Takaisin

Turvapaikan hakeminen Ruotsista

Ruotsissa turvapaikkaa haetaan Maahanmuuttovirastosta, joka tekee ensimmäisen päätöksen. Mikäli virasto katsoo, että hakijalla ei ole perusteita turvapaikan saamiselle, hänet lähetetään suoraan takaisin kotimaahansa. Mikäli sen sijaan katsotaan, että henkilö mahdollisesti voisi saada turvapaikan Ruotsista, asia selvitetään tarkemmin. Päätöksen odotusajaksi turvapaikanhakija saa jäädä maahan. Turvapaikan saamisen edellytyksien selvittäminen voi kestää eri hakijoiden kohdalla eripituisen ajan. Neljäsosa turvapaikan hakijoista joutuu odottamaan Maahanmuuttoviraston päätöstä yli kymmenen kuukautta.

Maahanmuuttotuomioistuimeen valittaminen

Jos Maahanmuuttovirasto päättää, ettei turvapaikan myöntämiselle Ruotsista ole riittäviä perusteita, hakija voi valittaa päätöksestä johonkin kolmesta Maahanmuuttotuomioistuimesta. Tuomioistuimet sijaitsevat Tukholmassa, Göteborgissa ja Malmössä. Kyseessä on sekä oikeus että mahdollisuus antaa asia puolueettoman tahon tarkasteltavaksi. Aina kun turvapaikanhakija saa Maahanmuuttovirastolta epäävän päätöksen, hänelle tarjotaan juridista apua.

Maahanmuuttotuomioistuimen päätöksestä voi puolestaan valittaa Tukholmassa sijaitsevaan Maahanmuuttoylituomioistuimeen (kamarioikeus). Saadakseen asiansa sen käsiteltäväksi hakijan täytyy saada valituslupa. Lupa myönnetään vain, jos asiaan sisältyy periaatteellisia kysymyksiä, joilla on merkitystä myöhemmin turvapaikkapäätöksiä tehtäessä. Mikäli kamarioikeus ei myönnä valituslupaa, jää Maahanmuuttotuomioistuimen päätös voimaan.

Vaikka joku maahanmuuttotuomioistuimista olisi hylännyt hakemuksen, voivat sekä Maahanmuuttovirasto että turvapaikanhakija vaatia käännytyspäätöksen kumoamista, jos olosuhteissa voidaan osoittaa tapahtuneen muutoksia. Ehkä esiin on noussut uutta informaatiota. Ehkä tilanne kotimaassa on muuttunut.

Turvapaikan hakeminen voi kestää kauan. Se pitää sisällään monta pitkää odotusta, monta tapaamista virkamiesten ja juristien kanssa, epävarmuutta, toivoa ja epätoivoa. Elämässä eteenpäin katsominen ja uuden elämän perustaminen voi olla vaikeaa, kun ei tiedä saako luvan jäädä maahan.

Asuminen vastaanottokeskuksessa

Niin kauan kun Maahanmuuttovirasto ja Maahanmuuttotuomioistuin selvittävät hakijan turvapaikan tarvetta, hänellä on oikeus olla Ruotsissa. Turvapaikanhakija voi tuolloin valita, asuuko hän sukulaisten tai ystävien luona vai jossain Maahanmuuttoviraston vastaanottokeskuksista. He, jotka valitsevat keskuksen, eivät saa itse päättää asuinkuntaansa. Suurin osa vastaanottokeskuksista on tavallisissa asuinhuoneistoissa. Yksinään maahan tulleet joutuvat jakamaan huoneensa. Perhe voi saada oman huoneen, mutta sen täytyy valmistautua jakamaan asunnon toisten kanssa. Yksintulleille lapsille on erityisiä asuntoloita.

Yksintulleet lapset

Joka vuosi sadat ilman vanhempiaan maahan tulleet lapset hakevat turvapaikkaa Ruotsista. Koska lapset ovat haavoittuvassa asemassa, Maahanmuuttovirasto pyrkii käsittelemään heidän asiansa nopeasti. Jokaiselle lapselle nimetään niin sanottu uskottu mies, joka auttaa lasta turvapaikkahakemuksen käsittelyn aikana. Maahanmuuttovirastossa heidän asioitaan käsittelee erityinen työntekijä. Vapaaehtoisjärjestöt vaikuttavat merkittävästi siihen, kuinka hyvin lapset Ruotsissa päätöstä odottaessaan viihtyvät.

Oikeus sairaanhoitoon ja koulunkäyntiin

YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan kaikilla alaikäisillä, eli alle 18-vuotiailla, on samat oikeudet. "Sopimusvaltiot kunnioittavat ja takaavat tässä yleissopimuksessa tunnustetut oikeudet kaikille niiden lainkäyttövallan alaisille lapsille ilman minkäänlaista lapsen, hänen vanhempiensa tai muun laillisen huoltajansa rotuun, ihonväriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, kansalliseen, etniseen tai sosiaaliseen alkuperään, varallisuuteen, vammaisuuteen, syntyperään tai muuhun seikkaan perustuvaa erottelua." (Lapsen oikeuksien sopimus, 2 artikla)

Niillä lapsilla ja nuorilla, jotka hakevat turvapaikkaa Ruotsista, on näin ollen samanlainen oikeus sairaan- ja hammashoitoon kuin niilläkin lapsilla, jotka asuvat vakituisesti Ruotsissa. Samoin heillä on oikeus käydä koulua samoilla ehdoilla kuin muillakin heidän kanssaan samassa kunnassa asuvilla lapsilla ja nuorilla.

Aikuisten turvapaikanhakijoiden tilanne on hieman toisenlainen. Heillä on oikeus vain akuuttiin sairaanhoitoon. Sinä aikana, jonka Ruotsista turvapaikkaa hakeva 16-65 -vuotias henkilö odottaa päätöstä, hänen on osallistuttava niihin aktiviteetteihin, jotka Maahanmuuttovirasto määrää, esimerkiksi ruotsinkielen opetukseen tai harjoitteluun.

Taloudellinen tilanne

Pakenemaan joutuneen ihmisen on usein ollut pakko jättää lähes kaikki omaisuutensa kotimaahan. Alussa voi olla tarvetta monille hankinnoille. Monet ovat myös maksaneet kalliin hinnan päästäkseen Ruotsiin.

Turvapaikanhakija ei saa hakea töitä, jollei Maahanmuuttovirasto arvioi, että turvapaikkapäätöksen saamiseen kuluu yli neljä kuukautta. Henkilöiden, joilla on varaa, on maksettava ylläpidostaan, mutta mikäli turvapaikanhakijalla ei ole omaa rahaa, hän voi saada Maahanmuuttovirastolta niin sanottua päiväkorvausta. Yhdessä asuville aikuisille korvaus henkilöä kohden on 71 kruunua päivässä. Sen on riitettävä ruokaan, vaatteisiin, kenkiin, hygieniaan, puhelinkuluihin sekä kaikkeen muuhun tarvittavaan. Lapsille ja nuorille korvaus on 37-50 kruunua päivässä.

Maahanmuuttovirasto voi antaa taloudellista apua erityistilanteissa. Esimerkiksi talvisaikaan Ruotsiin tuleva turvapaikanhakija voi saada avustusta talvivaatteiden hankintaan.

Irakilaisia turvanpaikanhakijoita opiskelemassa ruotsin kieltä Ruotsissa.
Irakilaisia turvanpaikanhakijoita opiskelemassa ruotsin kieltä Ruotsissa.
Kuva: UNHCR/R. Vikström